VENÄJÄN KIELI

Venäjän kieli on maailman viidenneksi puhutuin kieli mandariinikiinan, englannin, hindin ja espanjan jälkeen. Virallisten tilastojen mukaan venäjää puhuu maailmassa 277 miljoonaa ihmistä, joista 167 miljoonaa puhuu sitä äidinkielenään.

Venäjän kieli kuuluu slaavilaiseen kieliryhmään, kuten myös ukrainan, valkovenäjän, puolan tai bulgarian kielet. Suomalainen kokee suurimmaksi esteeksi venäjän kieleen tutustumiselle kirjaimiston erilaisuuden. Venäjän kielessä käytetään kyrillistä aakkostoa, jonka kreikkalaissyntyinen munkki Kyrillos kehitti yhdessä veljensä Methodiuksen kanssa 800-luvulla. Kristinuskon leviämisen myötä tämä aakkosto levisi Kreikasta bulgarian kautta kirkkoslaaviin, joka otettiin venäjän kirjakielen perustaksi. Nykyvenäjän kirjaimisto muistuttaakin kreikkalaista aakkostoa.

Lausutaan kuten A Lausutaan kuten B Lausutaan kuten V Lausutaan kuten G Lausutaan kuten D Lausutaan kuten E, JO Lausutaan kuten JO Lausutaan kuten Ž Lausutaan kuten Z Lausutaan kuten I Lausutaan kuten J, I Lausutaan kuten K Lausutaan kuten L Lausutaan kuten M Lausutaan kuten N Lausutaan kuten O Lausutaan kuten P Lausutaan kuten R Lausutaan kuten S Lausutaan kuten T Lausutaan kuten U Lausutaan kuten F Lausutaan kuten H Lausutaan kuten TS, C lausutaan kuten TŠ, C lausutaan kuten Š lausutaan kuten ŠC pehmennysmerkki Lausutaan kuten Y kovennusmerkki Lausutaan kuten E Lausutaan kuten Y, JU Lausutaan kuten Ä, JA

Venäjän kielessä nominit taipuvat 6 sijamuodossa, joiden yhteydessä käytetään myös prepositioita. Substantiiveilla on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri. Verbeillä on kolme aikamuotoa: futuuri, preesens ja preteriti (imperfekti). Jos venäjän kielen haluaa oppia perinpohjin, suurimman vaikeuden suomalaisille tuottaa verbioppi: kaksi konjugaatiota, kaksi aspektia ja lukuisat etuliitteet, joilla saadaan aikaan lukematon määrä vivahde-eroja. Myös venäjän kielen suhuäänteet pelottavat suomalaisia, samoin kuin konsonanttien liudentumat. Lisäksi venäjän kielen sanoissa painollinen tavu vaihtelee, joskus jopa eri taivutusmuodoissa.

Venäjän kieli on kuitenkin mainettaan helpompi omaksua. Venäläinen ymmärtää hyvin ulkomaalaista, vaikka kaikki liudentumat ja painot eivät olisikaan paikoillaan tai suhuäänteet lausuttu vain ”siihen suuntaan”. Kaiken lisäksi venäjässä on valtava määrä vieraslainoja saksasta, ranskasta ja uusimmat lainat englannista, joten tuttuja sanoja kielessä vilistää paljon.

Kyrillisten kirjainten opettelu auttaa Venäjällä matkaajaa tavattomasti. Metrossa kulkeminenkin on helppoa, kun vain kykenee metrokartasta tavaamaan asemien nimet. Yllä olevien aakkosten avulla osaatte varmaan lukea ja ymmärrätte seuraavat kadulla vastaan tulevat liikekyltit: Venäjän kielen alkeiden omaksuminen onkin hyvin helppoa, mutta jos pidemmälle haluaa kielessä edetä tarvitaan luonnollisesti opettajan apua. Venäjän kielen kursseja järjestetään nykyään lähes kaikissa aikuisopistoissa niin alkajille kuin pidemmällerkin ehtineille. Erilaiset kielitoimistot ja kansanopistot tarjoavat myös apuaan. Syntyperäisten venäläisten opettajien johdolla kieltä voi opiskella mm. Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä (puh. 09-408 398) tai Suomi-Venäjä-Seuran kautta Venäjällä järjestettävillä kursseilla http://www.venajaseura.com/palvelut/alaotsikko2.htm puh. 09-693 8613).

Itseopiskelijoille löytyy myös kirjakaupoista jos jonkinlaista tekstikirjaa ja äänikasettia. Suomen venäjänopettajat ry:n nettisivuilta http://myy.helia.fi/~salpi/venopett/ löytyy runsaasti vinkkejä erilaisista oppimateriaaleista.

Venäjän kieliopin avuksi on kehitetty helpot aputaulukot, joista löytyy niin substantiivien kuin adjektiivienkin taivutuskaavat, prepositioiden merkitykset ja niiden vaatimat sijamuodot sekä koko joukko poikkeuksellisia taivutuksia.